koulussa tänään opettajani kysyi minulta näin " meinasiko sinulla loppua usko tähän ammattiin, kun olit niin paljon poissa".... mietin vastaustani tarkkaan en ollut varma mitä sanoisin mutta vastasin lopulta näin " ei minulta loppunut usko kouluun".. päässäni liikkui oikea vastaus minulta oli loppua usko elämään , kyllä ainoa asia jossa olen luovuttaja on elämä ja siitä nauttiminen. välillä on vain todella vaikeaa jaksaa. Minua ahdistaa.. olipa se taas kerran uusi juttu, olen vain päivä päivältä ahdistuneempi. Olen taas itkenyt,näin painajaisia taas. ei tunnu hyvältä. koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu... joskus on vain vaikea päästää irti... vaikka hengitän tatkoittaako se että olen elossa? kuka sano et elämä tulis olemaan helppoa.? anteeksi että minun on pahaolla täällä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti