Tämä pieni tyttö lopetti jaksamasta, hänen tielleen monii esteit siirrettiin.

Mä en enää jaksanu,

liikaa paskaa muilta kestäny,

joku kysy "ootko sä kunnossa"

mä jaksoin siihen vastata "olen mä"

vaikka sisäinen ääneni huusi muuta.

oisin halunnut kertoa,

mutta en vai pystynyt tukahdutin,

tämän huudon täysin.

 

"Se huutaa tuskasta ja kivusta,

ei halua kärsiä tahtoo jonkin,

joka tukahduttaa"

Vähä aikaa sitte kelasin oon taas päässy jaloilleni,

mutta joku potkas mut takas kuoppaan syvään.

Pilvilinnasta mä putosin,

maanpäälliseen helvettiin.

Sielä kipu tuntui oikealta,

siellä ei erotettu totuutta valheesta.

kelasin siellä vain :

"Mitä mä teen itseni kanssa,

En jaksa kuunnella paskaa,

En tahdo tuntea näin,

Olen menossa jälleen alas päin"

~Mä en oo vahvimmasta puusta tehty.

Vaikka hymyilen, se ei tarkoita et oisin iloinen.

Saatan olla sisältä ihan romuna.

Monet sanoo ettei mun aina tarvi olla nii kova.

Mä en tarvi ammattiapua

 Mä tarvin vaa jonku joka ymmärtää mua yhestä katseesta tai sanasta.

Ja saa mut hymyilee vaik itkisin..

Mä peitän sekoiluillani sen kuinka muhun oikeesti sattuu.

Muhun sattuu ihan vitusti.

Eikä kukaa ehkä ymmärrä miltä musta tuntuu mennä nukkumaan ja herätä ihan yksin...

kaikki satuttaa mua enemmän ja enemmän.

Kukaa ei vittu tajuu ettei mua oo tehty nii vitun kestäväks.
Mä en aina jaksa olla ilone tai seko. 

Mua ei kiinnosta enää...
Vaikka oon eka maas ja sit nauran, se ei merkkaa sitä, ettenkö olis silti sisältä päi hajalla.

Ulkoisesti näytän ehjältä mut sisäisesti oon täysin paskana...

~ fuck this!

Mitä mä sille teen tuotan teille Liikaa Pettymyksiä!

Tunnen itteni vaa paskaks ku te syytätte...

te ette tiiä mun tuskista mitää ja silti lisää tuotatte...

Missä oot kun tarvin sua?

kysymys jota kukaan ei koskaan täydennä sillä hetkellä.

 no kukaan ei muutu yhessä yössä,

Mä en muutu koskaan.

Vaikka pyytäisitte,

mä en siihen tuu pystymään.

Vaikka jokin pitää mua hengissä,

se ei silti mua auta mua pääsemään pois tästä.

Mä oon tajunnu,

mä oon herkkä, en jaksa enää kipua ja tuskaa.

Mä menetän kaiken,

kaiken josta joskus en välittänyt.

Mut emmäkää älyttömyyksiä kestä. 

~Just give me one big hug?

Tarviin tällä hetkellä,

jonkun mun luokse .

Kuuntelemaan mun murheita,

jaksaisko niitä kukaan?

Tässä nähään miten paljon psykologitkin,

oikeasti "välittävät".

Ekaks ollaan huolissaan,

ja sitten ei enään oteta vastaan.

Kelle mä nyt kerron kun on pahaolla?

Kelle mä kerron kun sorrun,

taas heikkouksiini?

En kellekkään,

pidän ne taas salassa ja joudun ongelmiin.

Puran taas kaiken itseeni,

suutun taas herkemmin,

itken useammin.

Tarvitsen vain sen joka kuuntelee mua,

en tarvii mitään muutakun,

ihmisen joka kuuntelee huolet,

ja yrittäisi auttaa mua.

Kellään ei oo aikaa,

pysähtyä.

Mä en voi kirjottaa kaikkea johonkin vihkoon,

tarviin vastauksia.

Unilääkkeetkään ei auta,

olen taas yhtä väsynyt.

Voisko joku tulla auttamaan?

♥:lla jasu

~lying slut.

Mä haluan tuntea,

miltä tuntuisi olla laiha.

Kun luuni huutaisivat,

lihaa niiden päälle.

Haluaisin tietää,

miltä ohuet kädet,

ja jalat tuntuisi.

Haluaisin tuntea,

kuinka tuuli riepottelisi

minua.

Kuinka selkärankani,

olisi painanut selkääni

mustelmia.

Kuinka kylkiluuni,

työntyisi näkyville.

Tahtoisin vain,

tuntea itseni laihaksi.

 by: jasu

Are you gonna say goodbye? I really don't want to hear it.

Joo mä tappelen nyt oman mielenikanssa.

saa nähä mitä tästäki paskasta taas tulee.

näytän itelleni et mihin pystyn,

mut en tiiä pysynkö erossa eräästä asiasta.

asioita jota minä ja mieleni kinaamme.

~Mä :"elämä on paskaa."

~Mun mieli: " se sopii sulle tosi hyvin."

~Mä:"Mä lopetan tän."

~Mun mieli:"Hah et sä siihen pysty."

~Mä:"En haluu olla paska."

~Mun mieli:"Kyl sä oot ja sinä sä pysyt."

~Mä:"oon kerranki onnellinen en aiheuttanu itelleni paskaa."

~Mun mieli:"Kuhan vaan kuvittelet."

~Mä:"Lupasin kaikille."

~Mun mieli:"Mutta petitsen lupauksen."

tuossa oli pätkä mun ja mun mielen ajatuksista..

♥:lla Jasu

Alone?

en tajuu mist tää huono olo tulee...

Anteeks et oon tälläne,

mut sille ei nyt vaa voi mitää etten jaksa.

Painajaiset on ihania♥

Eikai siin taas mä niit nään.

ja ne unilääkkeet ei auta mitään että hienoa!

Sori nyt tää mun angstaaminen.

(mut tekis mieli hypätä sillalta.)

~Feelings...

Mukava ois satuttaa satuttajaa,
mut mä vannoin etten satuta enää.
Sä näät että kaikki ei oo hyvin,
sun tulis avata syli, eikä satuttaa enää.
Se itsensä löytää joka itsensä hukkaa.
Aina helppo osotella saatana,
mutta säkin taidat olla vaan opintomatkalla.