Whenever life sucks,remember you're going to die someday.

hei..

Kun kävelen missä tahansa kadulla tai jossain,

näen monia ihmisiä ja myös niin monia särkyneitä unelmia.

Mä oon unelmoinu aina tosi paljo mut enää en jaksa,

koska tiedän että pian joudun kumminkin pettymään,

pettymyksistäni olen joutunut selviämään _yksin_,

ei mua koskaa autettu.

Vaikka näytän ulkoa päin melko ehjältä lukuun,

ottamatta niitä säröjä mitä käsissäni ja jaloissa on..

Mut kukaan ei tietystikkään näe sisälleni

kukaan ei näe rikkinäistä jasua, kaikki näkevät

iloisen ja pirteän ja aina hyvälläpäällä olevan jasun.

Kukaan ei oikeesti ymmärrä miltä musta sillon pienenä tuntu,

kun mun kaverit kiusas mua,mä en oikeesti voi antaa,

sitä kokonaan anteeksi, siitä jäi isot jäljet muhun.

no kiusas mua muutki ku mun kaverit mut suurimmat ,

arvet jäi niistä 'kavereista'.

muistan kun meijän piti sillon joskus sopia se "riita"

na vaa sano et "sano sille et me sovittiin ja kai me joskus

voidaan olla kavereita"

no okei onhan ne nyt mun kavereita mut silti en oo antanu,

niille kunnolla anteeks ja tiiän sen olevan säälittävää.

Vanhat asiat on menny, mut noi vuodet jäi mun mieleen,

kun viilto käteen.

Hmm mitä muuta... niin oon yrittänu laihtua,mut se ei oo

onnistunu tosiaankaa hyvin, oon vaan lihonu..

mä en enää jaksais epä onnistuu missää, haluaisin vaa olla,

semmonen laiha joka ei ois ylipainonen.... niinku mä...

eilenki äiti oli vaan sillee ootko sä lihonu, teki mieli vaan huutaa

sille et sori etten laihu.sori etten mahu tohon mekkoon.

Sain uuden migreeni lääkityksen eli siis lääkkeiden sekakäyttöä,

mut mitä sitten jos tulee paska olo,jos halua kuolla?

onko hyvä antaa vahvoja lääkkeitä masentuneelle?

Mul ois ollu tänään sossut mut en menny ku en menny,

kouluun...

Pelkään että joudun vielä lähiaikoina pettymään pahasti,

taisiis pelkään sitä että petyn itseeni...Että en enää ookkaa

nii vahva mitä kuvittelen olevani..Sitten kun joudun kuuntelee

sitä kuinka huono mä oon taas..

kirjottelen myöhemmin lisää see ya!

♥:Blacksymphony

I got tired of losing.

Hei taas!

Tajusin et oon pelannu monia pelejä,mut huomasin,et elämä on

myös peli mut hankala sellanen, monesti kun astuu väärään,

"ruutuun" elämä on täyttä helvettiä. voi olla onnellinen jos pääsee

elämän loppuun ihan ehjänä.elämä on kuin pelais venäläistä rulettia,

joku kuolee ja tilalle syntyy uus. onko tää nyt reilua?

Mun elämä pyörii ainakin kun vanha kasetti,joka kelaa

kaiken alusta ja sitten loppuu ja sitten taas alusta.

mut mä sentään yritän jaksaa vaikka päivät on vaan,

täyttä paskaa toisensa perään, kuin suossa kävelis?

itseni satuttaminen alkaa uudestaan, kun nauha alkaa alusta.

Sitten katson tähtiin kaukaisiin ja niitä sitten sisimmässäni pääsen ,

koskettamaan, olen siellä kerrankin yksi niistä.

Mutta ihminen on kuin peili särkyy helposti,

niissä on kyllä erot, peili voi särkyä vain kerran, ihminen voi taas

särkyä monesti.En ole vieläkään saanut selville miksi ihmiset

särkyy niin helposti?

miks ihmiset satuttaa toisiaan tarkoituksella tai vahingossa.

vahinkoja sattuu kaikki tietää sen, mut silti ne saattaa satutaa,

ne voi satuttaa yhtäpaljon kun sun luottamus petetään taikka jos

sun lemmikki kuolee. Miks ihmisten pitää satuttaa ja

särkeä toinen,eikö sitä voi vaikka auttaa ja yrittää korjata?

Mulla itellä on yleensä ongelmana etten halua muiden apua,

koska tahdon selvitä asiasta yksin,koska pelkään että muut näkevät,

minun olevan heikko, koska oon rakentanu kovan kuoren jonka läpi,

moni ei nää vaikka oiski hyvä kaveri taikka tuttu.

mutta tässä teille mun tekemä runo joka kyl on vaihees,siihen

on hyvä lopettaa tai no en nyt tiiä:

"Katso tuon tytön käsiä,

niin kylmän sinisiä.

Huomaatko nuo viillot,

niin syvät punaiset.

Näetkö tuon tuskan ja kivun,

joka häntä joka päivä syö.

Huomaatko nuo kyyneleet,

jotka hänen poskilleen tippuu.

ei moni tule huomaamaan,

jos häntä ei koulussa näy.

moni ei edes huomaa,

jos hän ei palaisikaan kouluun."

♥:lla Blacksymphony

i'm better, i promise

Hei.

Tunnen tällä hetkellä vaan yksinäisyyttä,paskaa mielentilaa,

tunnetta et tekis mieli vaa kuolla pois..

Kaikenhan piti mennä jo parempaan?

miks kaikki näyttää vaan samalta, harmaalta ?

Kun luottamus ihmisiin on jälleen katoamassa,

montakertaa jaksan vielä sanoa että kaikki on hyvin,

ja tehän uskotte sen vieläkin.

Itku kurkussa jatkan elämää, väliin muutaman hymyn

teille väläytän.

Mut on mun elämässä ihminen joka saa mut hymyilemään,

vaikka itkisin.Mutta silloinkin kaikki näyttää

hetken aikaa paremalta.

En jaksais huutaa ja raivota pahaaoloani, mut se auttaa

mua ainakin vähän, uskoisin niin.

Nyt pitäis jaksaa koeviikko ja kaikki haastattelut kouluihin.

ehtisinköhän vielä laihtua muutaman kilon ennen kesää,

se ois unelma saada nää kilot pois kokonaan.

Oisin varmaan siinä vaiheessa edes vähän,

tyytyväinen itseeni?
Viime viikolla en ollukku 6h koulussa, mitä vittua ?
no okei en vaa jaksanu mennä se vaa ahisti, tai siis
keskiviikkona ahisti mennä kouluun joten en mennyt.
pitäis vaan oikeesti jaksaa mennä sinne ja olla sille (:
hei kaikki mksdfjkhasjkdg VITUT MÄ EN VAA JAKSA!

Kirjotan teille huomenna lisää

♥:lla blacksymphony