I AM ALONE AND NO ONE UNDERSTANDS MY PAIN

hei.
Minua pelottaa,pelkään että räjähdän.
en jaksais kuunnella turhia lupauksia.
Lupauksia joita ei kuitenkaan osata pitää,
lupauksia jotka rikkoessaan vie luottamuksen.
Onko se oikein,että jos luvataan, niin petetään se
lupaus?
Meneekö luottamus silti jos lupauksen rikkoja,
on sinulle maailman tärkein ihminen?
Kertokaa pitääkö mun jaksaa uudestaan ja uudestaan,
se että luottamukseni petetään.
Vaikka olen oppinut ettei henkilö/henkilöt opi siitä.
Ettei kukaan oikeastaan pidä lupauksia,
ainakaan mulle.
Mun on tosiaan vaikea antaa luottamus ihmisille,
kun luotan johonkin ihmiseen niin hänen pitää,
pitää sitä yllä koska luottamukseni katoaa,
helposti.
Miksi itkeä sellaisen ihmisen takia, joka petti
lupauksensa?
Miksi mun pitää olla niin mustasukkainen,
jokainen tyttö joka sulle puhuu saa mut raivonpartaalle..
Varsinkin jos se on ihminen joka ei pitäisi enään,
kuulua millään lailla mun elämään.
En kyl ite oo mikää täydellisin ihminen päällä maan,
mutta jos lupaan jotakin pidän myös lupaamani asian.
Onko jokainen onnellinen ihminen oikeesti onnellinen,
vai esittääkö vain?
Pahaolo kuiskaa päässäni päivä päivältä pahemmin,
oon sekoamas en tiiä mitä teen......
Tuskastun en haluaisi olla kotona se vain pahentaa olotilaani,
isä,äiti ja sisarukset perheen pitäisi auttaa,
mutta jokaisella perheessäni on ongelma,kai?
ainakin suuri asenneongelma.
Masennusta,vihaa,väsymystä,itkua,ahdistusta,
onko tämä mun avun huuto, tarvitsen apua..
Mikään ei tunnu pahemmalta kun tietää olevansa huono,
niin huono ettei edes saa jatko-opiskelupaikkaa.
anteeksi angsti mutta vastatkaa kysymyksiini.
mutta en enää jaksa kirjottaa..

♥:lla blacksymphony